OMPPUVARKAISSA

Mitä tehtäisiin, kun vettä sataa ja varpaita paleltaa, muttei jaksaisi vaan ähöttää kotona? No, kävisi vaikka omppuvarkaissa. Näin tuumimme vanhimman tyttäreni kanssa muutama viikko sitten, puimme sadekamppeet päälle, otimme nuoremman pojan messiin ja lompsottelimme kumisaappainemme naapuriin.

Sen verran kilttejä me kolme iloista rosvoa olimme, että kävimme ensitöiksemme kysymässä aikeillemme lupaa. Eihän luvan kanssa toimiminen varkautta ole, mutta jännitys pysyy paremmin yllä, kun kuvittelee itsensä rosvoksi, hiippailee omenapuiden alle ja pyrkii pysymään ohikulkijoilta piilossa. 

Omenoita oli pilvin pimein ja isompi apulainen sai pian kassin pullolleen. Nuorimmainen keskittyi koemaistajan tehtävään ja ehti lyhyessä ajassa syödä hämmästyttävän monta omenaa, siemenkotineen päivineen. Rikosretkemme päätteeksi varsin tutut ohikulkijat bongasivat meidät itse teossa.

Omppukassi roudattiin pappilaan, jossa omput pilkottiin paloiksi kattilaan. Kohta pappilan valtasi mehevä omppusoseen tuoksu. Vitamiinit saatiin talteen pakastimeen, josta niitä voi syys- ja toivottavasti myös talviaamujen iloksi sulatella. Veikatkaapa, mikä on meidän perheen lemppari puuronpäällinen?

-Evlina